 |
| Pääsin itsekin jalkahoitoon. |
Herttainen 90-kymppinen nainen istahtaa jalkahoitotuoliin.
Valmistelen jalkakylvyn ja asettelen jalat
veteen sen kummempia tarkastuksia. Nainen ottaa mukavan asennon
hoitotuolissa ja avaa keskustelun Irenan kanssa. Voisiko hän maksaa hoidosta 10
euroa, listahinta kun on 30 euroa. Taloudellinen tilanne on hänellä huono ja
kaikki rahat menevät kahden lapsen perheen rahoittamiseen, lapset kun ovat
työttöminä. Irena puhuu kovaa ja kädet käy, tajuan että jostain ”vakavasta”
käydään kiivasta keskustelua. Lopulta nainen maksaa 20 euroa ja jalat
hoidettiin. Irena kertoo että tilanne Sloveniassa on todella pelottava,
työttömiä on paljon ja tulee koko ajan lisää.
Depilaatioon eli vahaukseen saapui noin minun ikäinen nainen.
Vahasin sääret, reidet, bikinit ja kainalot. Ihanaa, hän puhuu hyvää enkkua! Ja
juttu luisti, asiakas oli töissä Slovenialaisella ja kaikkien tuntemalla
tuotemerkillä Brand Managerina. Juteltiin markkinoinnista,
lehdistötilaisuuksista, nettisivuista, tuotekatalogeista, mainoksista,
tuotesarjojen ilmeistä, brosarien teettämisistä sun muusta. Vaihdettiin tietoa,
miten ne tehdään täällä ja miten ne tehtiin meillä. Olipa kiva
asiakas ja tutustuminen. Lopuksi hän kysyi, mitä olen pitänyt uuden opiskelusta
ja kertoi itsekin miettineen samaa… hih, no jopas sattui! Mutta koska tällä
hetkellä taloudellinen tilanne on niin huono (tätä kaikki toitottavat), ei hän
uskalla ottaa riskiä.
Perinteinen kasvohoito, asiakas on käynyt säännöllisesti
Irenalla kasvohoidossa 20 vuotta. Toteutin hoidon muuten, mutta asiakas halusi
että Irena tekee ihonpuhdistuksen, eli käsin puristelemalla niin kuin täällä
tehdään. No sehän sopii! Mikä parasta, hänkin puhui hyvää englantia ja
innostuikin sitten puhumaan koko hoidon ajan. Kertoi, että toivat maahan
pitkään Halti ja RaiSki –tuotemerkkiä! Ei ole totta, kyllä vaan ja oli käynyt
monta kertaa Suomessa ja tunsi hyvin saunakulttuurin niin kuin hiihtokulttuurinkin.
Täällä Sloveniassa lasketellaan paljon, upeat Alpit kun ovat 50 km päässä
Ljubljanasta. Sittemmin he ovat siirtyneet tuomaan maahan Asics-juoksukenkiä ja
jotain toista merkkiä, nainen oli itsekin maratoonari. Harmittelin että Haltin
tuominen loppui, sehän on edelleen todella laadukas ja muistelin päässuunnittelija Martti
Kellokumpun voittaneen Halti-vaatteillaan muotoilupalkintojakin. Tuonti oli
loppunut jo aikaisemmin, syynä kolme peräkkäistä lämmintä talvea ja huononeva
taloudellinen tilanne Sloveniassa. Ja taas se talous tuli sieltä! Juoksukenkiä
sen sijaan menee ihmeen hyvin, slovenialaiset tykkäävät juosta ja harrastus ei
vaadi juurikaan muuta panostusta kuin kunnolliset kengät.
Ensimmäinen kokonainen jalkahoitoasias oli pitkä iäkäs mies,
alppikylästä noin 50 kilometrin takaa. Hän oli kuin suoraan suomalaisen mielikuvissa
voi alppimies olla, kookas mutta hoikka, viikset; huulien päältä lyhyet ja sivuista
piiiitkät ja kaartuvat, ahavoituneet paljon ulkoilmassa viihtyneen kasvot, ruskea
hattu päässä, ei kai siinä sentäs sulkaa ollut... Irena kysyi ihmeissään missä
mies oli ollut ja aprikoi edellisestä käynnistä vierähtäneen ainakin kaksi
vuotta. Ei ollut ollut kuulemma asiaa
pääkaupunkiin… Sain eteeni paljon kävelleet jalat, kuin hyvin kypsyneet
parmesanjuustokimpaleet, en ollut sellaisia jalkojan ennen nähnytkään! Niissä
riitti vuolemista ja kynsien hoitamista, oi voi. Aloin miettimään jalkahoitajan
ammatin olevan kutsumusammatti.
Seuraava jalkahoitoasiakas oli niinikään pitkä iäkäs mies,
hieman tukevahkokin. Ou no mietin! Mutta mitä ihmettä, jalat olivat täydelliset,
eihän niissä ollut edes mitään hoidettavaa. Käy kuukausittain hoidattamassa, ehkä
salaisuus piileekin siinä! Jälkikäteen minulle kerrottiin, että mies oli
katolinen pappi. Hmmm… onko se soveliasta että naishenkilö tekee
jalkahieronnan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti